Ahvenmaa-raportti 2009 uudessa Folkkari-lehdessä!

Uudesta Folkkari-lehdestä voi lukea Matildan kesälomapurjehduksesta Ahvenanmaalla kesällä 2009. Matka oli vauhdikas! Suosittelen lukemaan :-).

Tuosta reissusta en ole kirjoittanut tällä sivustolla yhtikäs mitään, sillä olen odottanut jutun ilmestymistä. Lehti jaettiin paperiversiona kaikille jäsenille muutama viikko sitten.

Kesäloman päätteeksi

Matildan kesälomapurjehdus jatkui seuraavasti Föglön Degergystä seuraavien neljän viikon ajan reitillä: Rödhamn - Maarianham - Bomarsund - Nötviken - Djupviken (Geta) - Lappo (oikaisu pohjoisreittiä pitkin) - Luonnosatama Kihdin itäpuolella - Ahvensaari - Verkan - Brunskär - Österskatan - Tunnham - Luonnonsatama Vänön vieressä - Hanko - Modermagen - Elisaari - Stora Svärtö - Kotiluoto - Puotila.

Edessä ovat vielä elokuun viikonloppupurjehdukset itäisellä Suomenlahdella!

Ahvenmaalle reilussa viikossa

Matildan kesäpurjehdus on edennyt hyvin. Välillä on ollut täysin tuulittomia legejä. Juhannusaaton päivänä on vain ripotellut hieman vettä. Kesän nopeusennätys syntyi Kökarista lähdettyä noin 8 m/s:ssa puhaltaneen etelätuulen avulla.

Reitti on kulkenut tähän mennessä seuraavasti: Puotila - Suomenlinna - Elisaari - Hanko - Rosala - Borstö - Björkö - Österskär (Merikarhujen oikoreittiä kohti länttä) - Kökar - Föglön Degerby.

Ahvenanmaan kierros jatkuu edelleen. Oma kuntalistani täydentyy koko ajan uusilla kunnilla.

(Päivitetty puhelimella)

Kölin kastaminen!

Takana on tehokas kevätkunnostusviikko. Torstaina viimeistelin vesilinjan ja hioin ja lakkasin maston laskukuntoon. Asensin myös kaikki nostimet paikoilleen.

Talvikatoksen purku sujui nopeasti kaverin avustukselle. Merkkasin purun yhteydessä omat puumerkkini katospuihin.

Siivosin myös katoksen ympäristöä. Talven kuluessa sen alle on kertynyt kaikenlaista irtoroskaa. Jätettä syntyi aikamoinen säkki.



Tilasin laskuajan perjantaiaamuksi. Nosturimies velotti työstä 70 euroa ja päälle tuli vielä mastomaksu 10 euroa. Hinta ei ole vuoden aikana muuttunut. Muistan, että vuonna 2006 pulitin nosturipalveluista 60 euroa – yhteensä!

Ennen laskua vedin sähköt liuskalle ja laiton uppopumpun valmiiksi pumppaamaan vettä.

Edellisenä päivänä tapasin satamassa Scylla-purjehtijan, joka lainasi minulle vielä yhden toisen uppopumpun – kaiken varalta.

Laskin, että 300/l minuutissa pitäisi riittää pumppaustehoksi. Viime keväänä laskussa tarvitsin kahta pumppua.





Matildan köli kastui viimein perjantaina klo 9.15. Viides lasku sujui rutiinilla, vaikka ilmassa oli pientä jännitystä. Edellisenä yönä näin pari kertaa unta uppoamisesta...

Tämän kevään lasku oli aivan toisenlainen. Vettä luonnollisesti virtasi pian kölin kastumisen jälkeen kymmeniä litroja pilssiin. Noin vartin jälkeen otin lainapumpun pois käytöstä, koska vene pysyi oman pumppuni avulla pinnalla. Kahden tunnin päästä uppopumppu piti jo välillä taukoja. Poikkeuksellista – ajattelin.

Päivä kului leppoisasti pumppua vahtiessa. Aurinko paistoi todella lämpimästi. Ohessa rakensin hyttiin uutta kirjahyllyä pokkareille ja korotin pentterin taittokantta. Uusi spriikeitin vaatii pieniä muutostöitä.

Puolen vuokrakauden jälkeen vene oli valmis siirtoon omalle paikalle, mutta päätin odottaa seuraavaan aamuun. Aamulla seitsemän jälkeen käynnistin moottorin.

Kesän ensimmäinen purjehdus sujui vaivatta ja rantautuminen onnistui kotipaikalle yksin rutiinilla.

Nyt vain purjeet esiin yms. venetarvikkeet. Ensi viikolla vene pitää saada katsastuskuntoon.

Viimeinen viikko!

Kolea viikonloppu meinasi pilata vesillelaskusuunnitelmani. Eilen ja tänään sain sentään viimeisteltyä kylkien maalaukset ja vesilinjan. Lakkasin myös sitloodan penkin ja puomin. Puomi sai ensimmäisen lakkakerroksen neljään vuoteen. Nyt se hohtaa uutuuttaan.

Tänään läträsin myrkkymaalia vesilinjan alle. Talkooväki huolehti puuosien lakkaamisesta. Maston hiomisesta ja lakkaamisesta ei tullut yhtään mitään kostean ilman vuoksi.

Köli sai pintaansa sinistä ja puuosat mustaa maalia. Maalasin kahdella värillä, sillä eräällä kauppareissulla pari vuotta sitten otin vahingossa mustan ohella myös sinistä maalia.



Reilun tunnin maalausuran jälkeen kopissa oli aikamoinen tunnelma. Maalin ja lakan liuotinhöyryt maistuivat ilmassa. Avasin katoksen päädyt, jotta raitis ilma pääsi kiertämään sen sisällä.

Myrkyn levittäminen onnistui parhaiten pienellä telalla. Limit viimeistelin pienellä maalisudilla. Vesilinjan rajan viimeistelyn jätin ensi viikkoon, koska linjan valkea maali oli vielä hiukan tahmea. Pari vuotta sitten jouduin maalaamaan linjan uudelleen, kun teippasin sen liian aikaisin maalarinteipillä ennen myrkkymaalin levitystä.

Lakkaamisen kului pieni purkki Hempelin Classic Varnishia. Säästin pienen tilkan kesän korjauslakkauksiin.

Kangaskaton huoltomaalaus

Maalaan pari vuotta sitten uusitun ruffin kangaskaton joka vuosi pellavaöljymaalilla. Viime kesän ja kuluneen talven aikana katon pintaan on pinttynyt kaikenlaista likaa. Myös köydet ovat jättäneet siihen jälkensä.

Yhdellä kerroksella maalia katosta tulee uuden veroinen. Telan avulla muutaman neliön suuruisen katon maalaa parilla desillä. Viime vuonna ostamani pieni Uula-purkki riittää vielä ensi kevään maalaukseeen.

Laskeskelin, että nyt kankaan päällä on viisi ohutta kerrosta maalia. Sen liituuntumisesta ei ole vielä merkkejä. Katto on edelleen täysin vedenpitävä.

Tänään maalasin kylkilautoihin ensimmäisen kerroksen tärpätillä ohennettua maalia. Kuivumisen, kevyen hionnan ja yhden maalauskerran jälkeen kylkilaudat ovat valmiita vesillelaskuun. Tosin vesilinja odottaa vielä viimeistelyä.

Kirpparilöytö!

Tänään tein erinomaisen löydön Herttoniemen pihakirppispäivänä. Monen myyntikojun jälkeen kohdalle sattui autotalli, missä oli myynnissä muun muassa muutamia venetarvikkeita. Tavaroiden seasta löytyi myös upouusi Origo 3000 -spriikeitin. Tarrasin heti keittimestä kiinni!

Myyjä kertoi, että keitin oli ollut vain yhden kesän käytössä. Mielessäni käväisi eilinen kauppareissu (rahaa kului paljon), mutta silti testasin myyjää pudottamalla pyydettyä hintaa tosi törkeästi. Kävi lopulta niin, että lähdin autotallista keitin kainalossa. Kannatti kierrellä, koska olin jo aikeissani tilata moisen keittimen uutena SVB:stä.

Uuden keittimen vuoksi joudun hieman nikkaroimaan pentterin taitettavaa tasoa, koska Origo on aika korkea. Edessä ei ole kuitenkaan iso remontti. Muutamalla mahonkilistalla pystyn hieman korottamaan taitettavaa tasoa ylemmäs. Uusi keitin tehoineen sekä hienoine liekkisäätöruuveineen on tervetullut, sillä kesälle laitamme aamukahvien ohella niin paljon ruokaa Matildan pentterissä.

Tänään veneellä maalasin kyljet vihreällä maalilla. Työ sujui leppoisasti, vaikka taas kerran työ oli aloitettava teippauksella... Viime vuoden tavoin maalasin kylkilaudat maalaustyynyllä. Sen avulla maalikerroksesta saa ohuen ja valumat jäävät vähiin. Limikohdat maalasin kuitenkin ohuella pensselillä. Työ jatkuu huomenna. Luvassa on lämmin päivä.

P.S. Nyt olisi myynnissä Matildan vanha, mutta toimiva Origon kaksiliekkinen spriikeitin 1970-luvulta. (Tässä yksi esimerkkikuva mallista.) "Klassikon" molemmat massasäiliöt ovat ehjät ja toimivat. Keittimen liekit ovat säädettävissä. Keitin on terästä ja siinä on kaiken kukkuraksi vielä tosi näppärät kattilanpitimet. Keitin myydään tarjousten perusteella. ;-)

Ostoksia

Aamulla Helsingissä oli niin syksyisen koleaa, että aloitin päivän kauppakierroksella. Kävin ensin hakemassa palan vaneria venekirjahyllyyn. Sopiva palanen heltisi Puukeskuksesta muutamalla eurolla. Hytin lattialaudat jätin vielä hyllyyn. Täytyy vielä miettiä, ehdinkö vaihtamaan lattialaudat uusiin.

Seuraavaksi metsästin pilssipumppuun uutta kalvoa. Hersikan Captain Shopissa ei moista ollut myynnissä, mutta sieltä mukaan tarttuivat sydvest (viimein löysin oikeanlaisen) ja uudet hätäraketit ja -soihdut. Hieman kirpasi investoida hätävälineisiin, mutta ei ole vaihtoehtoja. Mietin pitkään neljän soihdun ostoa, mutta raketeista lienee enemmän hätätilanteessa apua. No niin, kalvon löysin lopulta viereistä Walticista. Sitten viimeiseksi hain Prismasta tärpättiä, vihreää ja valkoista Miranol-maalia. Ostin sielä myös Airamin ison taskulampun ja siihen varapolttimot. Oheinen kierros vei muutaman tunnin. Onneksi minulla oli poikeukksellisesti auto käytössä.

Ensi viikolla täytyy käydä vielä Kehän III:n rompekaupoissa, jotta saan tulevaa katsastusta varten veneen varustuksen ajan tasalle.


Viimein kun pääsin rantaan, alkoi räntäsade. Lämpöä oli kuitenkin sen verran, että pystyin pohjamaalaamaan kylkien ylälaudat. Maalaus sujui nopeasti, tosin törmäyslistan teippaus vei työajasta valtaosan.

Aurinko tuli onneksi esiin ja pian kopin sisällä alkoi lämmetä. Sain naapurifolkkaristilta tehoimurin lainaksi ja siivosin veneen sekä ulkoa että sisältä pölystä ja roskista. Inhottavaa hommaa, mutta sunnuntaille kaavailemastani maalauksesta ja lakkauksesta ei tulisi mitään, jos pölyä ja likaa on kaikkialla.

Ilma olisi ollut suotuisa kylkien maalaukselle, mutta päivä jäi rannassa lopulta lyhyeksi aamuisen kauppakierroksen vuoksi. Se otti niin voimille, että päätin jatkaa kevätpuuhastelua seuraavana päivänä.

Pölyn keskellä

Viikonlopun aikana kevätkunnostus on edennyt vauhdikkaasti. Sekä lauantaina että sunnuntaina muutama kaveri oli auttamassa minua veneaskareisssa.

Lauantaina sain molempien kylkien ylälaudat puhtaaksi. Työ eteni joutuisasti kuumailmapuhaltimen ja hiomahiiren avulla.

Ylälautojen sekä muiden kylkilautojen hiomisen vuoksi vene peittyi pian ohueen, vihertävään pölykerrokseen.


Ylälaudat ovat nyt valmiita kyllästettäväksi ja pian maalattavaksi. Maalikerroksen alta paljastui terve puu. Muutamia kohtia oli joskus paikattu mahonkilistoilla. Jopa vanttirautojen kohdalta puu oli täysin terve. Kylkilautojen maapinnat ovat kunnossa ja ne tarvitsevat vain ohuen kerroksen maalia ennen vesillelaskua.

Sunnuntaina hiomishommat jatkuivat. Kaikki lakatut puusosien pinnat puomia ja lipputankoa myöten on nyt hiottu.

Myös sitloodan turkkilaudat joutuivat tehokäsittelyyn. Ensin ajattelin vaihtaa ne uusiin, mutta teak-laudan metrihinta sai minut pohtimaan asiaa uudelleen.

Laudoissa kun ei ole mitään vikaa. Ne ovat viimeisten vuosien aikana keränneet likaa erittäin paljon. Lattialle on kaatunut muun muassa punkkua, oliiviöljyä, lakkaa jne... Oli jo aikakin putsata ne perusteellisesti.

Hiomahiirellä lautoja piti jurnuttaa aika tovi ennen kuin puhdas pinta tuli esiin. Karkea paperi auttoi työtä. Voi sitä vanhan ja uuden pinnan eroa.

Pesun jälkeen kontrasti oli valtava. Nyt vain kauppaan ostamaan teak-pinnalle sopivaa öljyä. Ajattelinkin testata, millaiselta laudat näyttävät vuoden päästä pintakäsittelyn jälkeen. Vaihtoehtona on, että lakkaan laudat perusteellisesti.

Turkkilautojen jälkeen rappasi pohjasta hilseilevän myrkkymaalikerroksen. Vesilinjan joudun taas maalaamaan uudella maalilla.

Kevät tulee vauhdilla. Vielä viikko sitten puistossa oli vielä lunta ja isoja rapakoita.

Viime yönä tuuli puhalsi viimeinen jäät upoksiin Vartiokylän lahdelle. Viikon päästä laitureihin ilmestynee ensimmäiset veneet. Veneilykausi pääsee pian kunnolla käyntiin!

Venetalkoiden lomassa Puotilan venesataman kahvila on hyvä pysähdyspaikka. Näin keväisin se on auki viikonloppuisin.

Liian lämmintä

Ensimmäinen päivä veneellä oli säiden puolesta paras mahdollinen. En ollut rannassa ainoa veneilijä. Aika kului aluksi pääasiassa kuulumisten vaihtoon. Moni tuttu laiturikaveri oli paikalla.

Suunnittelin kevään ohjelmaa ja otin mittoja muun muassa turkkilaudoista, koska ajattelin uusia ne kokonaan. Irrotin myös käsipumpun kalvon, koska se pitää uusia.

Ennen veneelle tuloa poikkesin ensimmäistä kertaa ruotsalaiseen tarvikekauppaan. (Saa nähdä montako käyntiä tänä keväänä tulee.)

Ostin pussillisen tarvikkeita, kuten hiekkapaperia, ja pohdin myös uuden maalinkaapimen ostoa, mutta lykkäsin sen ostoa.




Lämpötila nousi päivän edetessä nopeasti.

Hiominen on oikein mieltä rauhoittavaa puuhaa. Sen lomassa ehtii pohtimaan tulevia reissuja.

Lakkapintojen hiomista varten ostin erittäin hienoa paperia (P 180). Pienelläkin voimalla lakkapinta rikkoontuu, ja se on siten pian pesun jälkeen valmis uudelleen lakattavaksi.

Päivän edetessä kopin sisällä oli pian niin lämmintä, että päätiin lykätä lakkapintojen hiomisen hieman viileämmälle päivälle.



Poistin maston suojapressun. Sen alta paljastui puhdas ja ehjä masto. Siinä on tummuneita kohtia aika paljon, mutta välttämättä koko mastoa ei sittenkään tarvitse ottaa puhtaaksi.















Lumi sulaa vauhdilla. Talven aikana satanut yli puolen metrin paksuinen lumikerros on lähes hävinnyt huhtikuun toisella viikolla Puotilan puistoista.

Kesä tulee vauhdilla!

Jospa ensi viikolla!

Lumi sulaa kohisten. Ehkä ensi viikonloppuna on mahdollisuus käynnistää kevätkunnostuskausi. Ajattelin aluksi laatia työlistan ja sitten ihan ensimmäiseksi muun muassa hioa lakatut puuosat matalle.

Ensimmäisen kylkilautarivin otan myös kevään aikana kokonaan puhtaaksi, sillä kylkimaali on lohkeillut niin pahasti, ettei korjauspaikkaamisella enää näistä laudoista selviä. Sitloodan lattialaudat menevät myös vaihtoon.

Sisälle rakennan molemmille punkille pienet kirjahyllyt ja vaihdan sisävalot ledilamppuihin. Katsotaan löydänkö mistään sopivia lamppuja.

Työteliäin urakka koskee maston kunnostusta. Otan sen kokonaan puupuhtaalle, kyllästän sen kevyesti ja lakkaan sen lopuksi. Masto vaatinee eniten työtunteja kevään aikana.

Kirjoitin Folkkari-lehteen pitkän jutun viime kesän purjehdusreissusta. Aihe jääköön vielä salaisuudeksi. Juttu ilmestynee pian seuraavassa numerossa. Julkaisen sen myös tällä sivustolla heti kun vain se on mahdollista.

Toiveena on, että Matilda köli kastuu pian helatorstain jälkeen. Saa nähdä, onko meri vielä tuolloin jäässä tai takatalvi yllättänyt.

Talven tuoma kosteus

Matildan talvilepopaikka on paksujen kinosten keskellä. Ensin voi tuntua, että hyvä näin, mutta pitemmän päälle tiiviistä kinoksesta on vain haittaa. Omakotitalon omistaja voi suhtautua asiaan aivan toisin, kun paksu lumipeite toimii hyvänä lisäeristeenä.

Ongelma on nyt se, ettei ilma pääse kiertämään kunnolla talvikatoksen sisällä. Kannattaa siis huolehtia, että ylhäältä on jokinlainen räppänä auki tai sitten pitää hankeen lapioida jonkinlainen ilmakäytävä. Ite en ole vielä tunnelia kaivanut.

Voin olla väärässä, mutta veneen kannelle oli lyhyen suojasääjakson aikana tiivistynyt aika paljon vettä. Siitä ei ole heti haittaa, mutta pitkällä aikavälillä kylläkin. Toisaalta keväämmällä lumikinos kosteuttaa hyvin entisestään kuivuvaa venettä.

Pitkää veneistä huolta! Puotilassa on ainakin monta huonosti pidettyä venettä!

Tapaamisiin Venemessuilla! Ohjelmassa on kerrankin kuunneltu folkkaristeja, kun messuhalliin on tuotu puolivalmis puinen folkkari.

Odotan sitä lauantain hetkeä, kun puuvenehallissa tuoksuu terva ja puu!