Tänään jaksoin viimein mennä rantaan letkukasan ja painepesurin kera. Veneen sisäpesu on ollut työlistalla niin kauan kuin vene on ollut kuivilla. Pesulle ei ole ollut vain aikaa.
Ensin rakensin mastolle uudet kolmiojalat ja nostin maston niiden päälle nurmelta. Peitin maston pressulla. En ole kyllä ihan varma, kannattaako mastoa peittää. Uskoisin, että lakkakerros säästyy hieman, jos maston ei ole täysin talven armoilla.
Nyt pesuun. Painepesurilla ja mäntysaippualla puhdasta tulee aika nopeasti. Perusteellisella pesulla lähtee mahdolliset homekohdat yms. ruuanmuruset ja roskat. Likaa tuppaa kertymään aika helposti etenkin kaarien alle. Ilman pesua lauta tummuu vuosien mittaan. Seuraavaksi käynnistyy ensimmäinen lahoamisvaihe.
Pari vuotta sitten pesin sisätilat myös kloriitilla, koska muutamissa kohdin oli paljon valkeita läikkiä. Siis hometta. Valkaisuaine on tehokasta ainetta, jos nyt ei satu olemaan kaapissa virallista homeenpuhdistusainetta.
Muista hyvin ensimmäisen talvehtimiskauden, kun löysin sitloodan lattialautojen alta homehtuneita perunalastuja. Ei ollut kivan näköistä. Homekasvusto voi levitä nopeastikin ympäri venettä, jos talvikoppi on tiivis tai veneessä ei kierrä ilma.
Pistin taas merkille, että pilssin vanha punainen Ferrex-maalikerros oireilee aika pahasti. Sitä irtosi pesussa aika paljon. Ehkä tänä talvena jaksan puhdistaa pilssin puhtaaksi maalista ja maalata sen kyllästyksen jälkeen uudella maalilla.
Pilssin skrabaus on aika vaikeaa ja raskasta, mutta uusi maalikerros suojaisi puuta ja auttaisi pitämään pilssin puhtaana. Nyt pilssi on aika epäsiistin näköinen.
Niin, talvikatos näyttää pysyvän hyvin pystyssä, eikä se edes vuoda.
Vantnålar
1 viikko sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti