Lämmitin folkkariin

Lueskelin syyskuun Venemestarista mielenkiintoisen artikkelin uudentyyppisestä venelämmittimestä, "Kajuutan lämmintin Pan 2000". En ole testannut tuota vempaita, mutta idea vaikuttaa hyvältä. En tiedä miten tuo toimisi folkkarista.

Jos tuon laitteen ostaa, minun pitäisi ainakin ostaa uusi spiikeitin. Nykyinen on ikivanha, mutta toimiva. Sen tehot eivät ehkä riittäisi tämän tyyppiselle lämppärille - tai enpä tiedä.

Hieman epäselvää on, että nappaako tuo mukaansa kaikki palokaasut ja lämpeneekö kattilan näköisessä laitteessa jonkin aine, vai miten toi nyt oikein toimii?

Olisi kyllä kiva päästä testaamaan tuota. Onko joku kenties jo hankkinut tuon?

Folkkarit sosiaalisessa mediassa

Miten suomalaiset kansanveneilijät hyödyntävä internetiin syntyneitä sosiaalisia medioita yhteydenpidossa tai muuten vain tiedon levittämisessä? No, täytyy sanoa, että aika huonosti. Sen tiedän, että FB:n jäseninä on jonkin verran alan harrastajia.

Netit uudet mediat soveltuvat hyvin, vaikka yhdistys-, kilpailu- yms. tapahtumatiedotukseen. Facebookissa on tällä hetkellä yksi suomalainen ryhmä folkkaristeille.

"Kansanveneilijät"-ryhmän on perustanut allekirjoittanut monta vuotta sitten. Jäseniä sillä ei ole vielä yhtään. Tulkaahan jäseniksi! Tai jos tämä ryhmä ei vedä, ehkäpä Kansanveneliitto voisi perustaa virallisen sivun yhdistykselle FB:n.

Kansainvälisiä FB-folkkariryhmiä sivuja on useampia. Esimerkiksi "Friends of the Nordic Folkboat (Nordisk Folkbåt)" on tällä hetkellä suosituin ryhmä. IF-veneillä on myös oma ryhmä (tästä). Yksittäisillä veneillä on myös jonkin verran omia FB-sivuja, esim. folkkari Wilhelmiina. Matildalla ei ole vielä sivua (toistaiseksi tyydyn blogiin).

Puuveneijöillä on muuten myös oma FB-sivustonsa. Se tarjoaa uudenlaisen keskustelufoorumin Puuvene.fi-sivuston ohella.

Pikaviestipalvelu Twitterissä en ole juuri folkkaristeja löytänyt. Ruotsin kansanveneliitolla on oma sivu "Folkbat" Twitterissä. Se tukee hyvin liiton tiedotuslinjaa, koska liiton verkkosivu on rakennettu blogipalvelimen ympärille. Suomalaisia sivuja en löytänyt, kun etsin niitä muutamilla hakusanoilla.

Kesävideoita

Kesälomatkalla tuli kuvattu useita videoita.

Ensimmäisessä Matilda matkaa Kyrkfjärdenillä kohti Korppoon Verkania, aivan yhdeksän metrin väylän vieressä. Takana lähestyy Tall Ship Race -purjehduskilpailuun osallistuva upea purjelaiva. En tunnistanut alusta. Fregatti meni hieman myöhemmin meistä vauhdilla ohi. Vastaan tulee myös Siljan Linen laiva. :-) Aallokkoa oli reippaasti, tuuli tuli kaakosta noin 7 - 8 metriä - puuskissa vielä enemmän. Ylhäällä on pelkkä iso.



Tässä hieman tarkempi kuvakulma Tall Ship Race -alukseen.




Toisessa Matilda on Gullkronon selällä lähellä Helsingholmenin saarta. Tässä kohdin mainingit tavallisesti nousevat nopeasti. Video ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Tosiasiassa tunnelma oli paljon jännittävämpi, kun vene keikkui minkä ehti. Etelätuuli puhalsi noin 6 - 7 metriä sekunnissa.





Kolmannessa videossa kesälomamatka on edennyt loppusuoralle. Matilda on Hangon selän länsipuolella. Matkaa Hankoon on vielä reippaasti. Tuuli puhaltaa etelästä. Ilma on todella kaunis. Pahoittelen huonoa kuvauskulmaa.

Perusteellinen sisäpesu

Tänään jaksoin viimein mennä rantaan letkukasan ja painepesurin kera. Veneen sisäpesu on ollut työlistalla niin kauan kuin vene on ollut kuivilla. Pesulle ei ole ollut vain aikaa.

Ensin rakensin mastolle uudet kolmiojalat ja nostin maston niiden päälle nurmelta. Peitin maston pressulla. En ole kyllä ihan varma, kannattaako mastoa peittää. Uskoisin, että lakkakerros säästyy hieman, jos maston ei ole täysin talven armoilla.

Nyt pesuun. Painepesurilla ja mäntysaippualla puhdasta tulee aika nopeasti. Perusteellisella pesulla lähtee mahdolliset homekohdat yms. ruuanmuruset ja roskat. Likaa tuppaa kertymään aika helposti etenkin kaarien alle. Ilman pesua lauta tummuu vuosien mittaan. Seuraavaksi käynnistyy ensimmäinen lahoamisvaihe.

Pari vuotta sitten pesin sisätilat myös kloriitilla, koska muutamissa kohdin oli paljon valkeita läikkiä. Siis hometta. Valkaisuaine on tehokasta ainetta, jos nyt ei satu olemaan kaapissa virallista homeenpuhdistusainetta.

Muista hyvin ensimmäisen talvehtimiskauden, kun löysin sitloodan lattialautojen alta homehtuneita perunalastuja. Ei ollut kivan näköistä. Homekasvusto voi levitä nopeastikin ympäri venettä, jos talvikoppi on tiivis tai veneessä ei kierrä ilma.

Pistin taas merkille, että pilssin vanha punainen Ferrex-maalikerros oireilee aika pahasti. Sitä irtosi pesussa aika paljon. Ehkä tänä talvena jaksan puhdistaa pilssin puhtaaksi maalista ja maalata sen kyllästyksen jälkeen uudella maalilla.

Pilssin skrabaus on aika vaikeaa ja raskasta, mutta uusi maalikerros suojaisi puuta ja auttaisi pitämään pilssin puhtaana. Nyt pilssi on aika epäsiistin näköinen.

Niin, talvikatos näyttää pysyvän hyvin pystyssä, eikä se edes vuoda.

Talvikatoksen alle

Perjantainen reissu lautakauppaan sujui hyvin. Tällä viikolla olikin aika trendikästä shoppailla lautoja. ;-)

Sahasin paikan päällä lautahallissa suurimman osan katosrimoista oikeaan mittaan. Yli neljä metriä pitkät rimat (48x48mm) eivät mahtuneet sellaisenaan pakettiauton perään.

Sahasin tukirimoiksi seuraavanlaiset pätkät: 14 x 2,50m (pystypuut), 14 x 1,60m (harjapuut) sekä pitkittäispuiksi: alkuun: 3 x 3 m, keskelle 3 x 2,5 ja lopppupäähän 6 x 1,25m. Katokselle tulee pituutta näin tasan 8 metriä.

Laskua kertyi hieman yli 150 euroa - olipa kallista verattuna parin vuoden takaiseen hintatasoon. Lautakasassa oli muun muassa 90 metriä jämäkkää tukirimaa, 60 metriä lautaa ja 20 metriä ohutta rimaa. Hain puutavaran lisäksi vielä muutaman kulmaraudan (á 4,90€) hävinneiden tilalle.

Talvisuojan kasaaminen sujui rutiinilla seuraavana päivänä. Ruuvasin ensin kulmaraudat kiinni puuruuveilla tukirimoihin ja sitten yhdistelin harja- ja pystypuut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Yhteensä niitä kasasin seitsemän kappaletta.

Vaikeinta olikin pystyttää ensimmäiset harjastukipuut. Hetken aikaan sain taiteilla veneen päällä ennen kuin sain ujutettua pitkittäiset pitkittäisrimat läpi tukipuiden kulmarautojen. Kun sain suunnilleen hökötyksen pysymään pysytyssä, hyppäsin alas ja ruuvasin molemmille puolin pystypuihin tukilaudat. Päätyy ruuvasin kaksi tukilautaa, ylös ja alas ja niiden lisäksi vielä ristikkäin yhden laudan.

Lopputyö etenkin tästä eteenpäin aika helposti. Muistin virkistykseksi tässä vielä tarkempaa opastusta talvisuojan pystyttämiseksi pari vuotta vanhasta Folkkarilehdestä.

Pressua en vielä virittänyt. Ajattelin ensin tehdä sen tänään sunnuntaina, mutta syysmyrsky muutti suunnitelmat. Kävin veneellä vain kauhomassa vettä pois sitloodan päälle viritetyn pressun päältä. Viime yön ja aamun aikana vettä satoi tosi paljon. Kauhoin pressun päältä noin sata litraa vettä maahan.

Rakentamani talvikatos on helppo koota ja purkaa, eikä katoksen kesäsäilytys vielä kovin paljon tilaa.

Jos joku on kiinnostunut tätä katosta hieman vaativamman, mutta tyylikkäämmän KAARIHALLIN rakentamisesta, ohjeisiin kannattaa tutustua vaikka täällä (Puuvene 3/2001). Täältä löytyy muutama kuvakin (Puuvenekorjaamo J. Kareinen).