maanantaina, syyskuuta 28, 2009

Joku pölli talvikatospömpöösin

Matilda nousi merestä lauantaiaamuna. Viime vuonna oli aika tarkalleen samanlainen ilma. Ilmassa tuoksui syksylle ja rannassa oli hiljaista, eikä väkeä juuri näkynyt missään. Aamu on aina hyvä aika veneenlaskulle. Mieli oli myös aika haikea, kun kesäkausin on näin virallisesti ohi.

Maston ja veneen nostossa apuna toimi tällä kertaa urakoitsija Hallikainen. Urakka maksoin 80 euroa. Hinta on taas noussut kympillä. Myös saman laiturin folkkaristi Jussi ilmaantui paikalle. Hän näki samalla, miten folkkarin nosto oikein luonnistuu.

Nosto oli minulle neljäs, joten enää se ei jännittänyt niin paljon kuin pari vuotta sitten. Kaikki meni oikein hyvin. Aina käy mielessä, että millainen huuto syntyy, jos vene mäsähtää ylhäältä alas...

Noston jälkeen pesu. Sanoinkin pesua kärkkyneelle pesuripojalle pakit. Pohjan pesu olisi maksanut kolmekymmentä euroa. Ostin pienen painepesurin pari vuotta sitten juuri pohjan pesua varten. Kun pesen veneen pohjan, samassa yhteydessä käyn myös veneen matot läpi.

Pohja oli aika puhdas, mutta merilima ei olis kyllä lähtenyt mäntysuovan ja käsikäyttöisen juuriharjan avulla. Nyt riitti pelkkä vesi sopivalla paineella.

Veneen tyhjentämiseen kului tovi. Kiireiden vuoksi en ehtinyt kantamaan tavaroita pois viikolla. Onneksi apua oli lähellä tarjolla ja sain peräkärryn lainaa. Taas kerran huomasin, että kesän kuluessa rompetta oli kertynyt aika paljon. No, en keksinyt mitään, mitä en olisi kesällä käyttänyt.

Tyhjensin veneen kokonaan, eikä sinne jäänyt kuin muutamia varusteita. Pesen veneen sisältä ensi viikolla perusteellisesti, joten kaikenlainen tavara haittaa vain tätä työtä sekä talvikauden kunnostuksia. Enkä halua myöskään tarjota mitään mielenkiintoista tai arvokasta uteliaille voroille.

Edellisenä päivä hieman harmikseni huomasin, että JOKU on vienyt talvikatokseni rimat ja laudat. Pukit, pressut ja kulmaraudat eivät kelvanneet vorolle.

Kuka nyt vanhoja lautoja tai pätkittyjä rimoja tarvitsee? Toivottavasti nyt tämä JOKU vietti tämän puukasan turvin edes lämpimän yön nuotiolla. En toivo, että puut ovat päätyneet jonkun veneen talvikatokseksi. Tiedoksi vaan, että moisella taktiikalla ei kannata veneharrastusta jatkaa.

No, joo. Täytyy vuokrata pakettiauto ja käydä ostamassa uudet puutavarat tilalle. Taloudellisesti menetys ei ole kovin suuri. Puumäärän kuljettaminen ja sahaaminen on tässä vaiheessa kautta ehkä tylsintä hommaa. Katoksen kasaaminen on oikein mukavaa.

Tulkaa talkoisiin ensi lauantaina Puotilaan, jos on tekemisen puutetta. Kippari tarjoaa kahvit.

tiistaina, syyskuuta 22, 2009

Pian ohi!

Syyskiireille ei oikein voi mitään. Vene on ollut laiturissa tukevasti teltan suojassa pian viimeiset pari viikkoa. Purjehdukselle ei ole ollut aikaa. Vesillä kului päiviä enemmän kuin koskaan. Jos oikein muistan, olin vesillä jokaisena viikoloppuna kesänkuun toisesta viikonlopusta aina elokuun viimeiseen viikonloppuun saakka. Tietysti heinäkuun kului kokonaan merellä.

No, viikonloppuna on edessä vesiltänosto, veneen tyhjennys ja perusteellinen pesu. Tämä tapahtuma on tärkeä traditio purjehdusvuoden aikana. Noston jälkeen alkaa nimittäin ensi purjehduskesän odotus. Kylläpä siihen on vielä aikaa...